Verkkokäytön yleisperiaate

Verkkokäytön yleisperiaatteena pidetään sitä, että palvelut, joita verkkoon viedään, ovat sellaisia henkilöitä varten, jotka verkkopalveluja voivat käyttää. Mielestäni kuitenkin yhteiskunta asettaa tässä asiassa paineita kansalaisille. Esimerkiksi suuret ikäluokat ja sen iän ylittävät sukupolvet eivät välttämättä ole joutuneet käyttämään työssään tietotekniikkaa kovinkaan paljon.

Nykyään kuitenkin moni asia vaatii itse kultakin verkkokäytön taitoa. Esimerkiksi omia lääkereseptejä ei enää saa kaikkialta paperisena versiona, vaan ainoastaan verkkoreseptinä. Jotta näet, miten reseptisi on voimassa ja onko reseptillä vielä ostovaraa, joutuu kirjautumaan Oma Kantaan ja tarkistamaan asian. Ja hetkinen, jotta pääset Oma Kantaan, tarvitset verkkopankkitunnukset, jotta voit varmentaa henkilöllisyytesi. Verkkopankkitunnukset taas ei ole seimerkiksi lapsille saatavilla, joten aiemmin esimerkiksi lasten terveyskirjauksia ja reseptejä ei päässyt edes tarkistamaan Oma Kannasta. Tämä vaikeutti esimerkiksi juuri pitkäaikaissairaiden lasten vanhempia tietämään, onko lapsen reseptit voimassa ja onko niissä vielä jäljellä ostettavaa. Onneksi tämä asia korjautui loppuvuodesta 2016 ja nykyisin huoltajat pääsevät näkemään alaikäisen huollettavansa terveystietoja ja reseptejä Oma Kanta- järjestelmästä.

Epäilykseni herää myös monen ikäihmisen kohdalla.  Saavatko he nykyisen verkkopalvelutrendin myötä kaiken sen palvelun ja avun, mitä heille kuuluisi. Osaavatko ja pystyvätkö he käyttämään esimerkiksi Kelan palveluja tarvittavan verran, koska palvelutiskejä suljetaan ja moni asia siirtyy vain verkossa tehtäväksi. Apuahan kyllä mainostetaan olevan tarjolla jopa ympärivuorokautisesti, mutta kun se apukin on usein juuri siellä verkossa, chat-palvelujen päässä.

Onneksi nykyään on usealla paikkakunnalla tarjolla myös ikäihmisille tietotekniikka ja internet koulutuksia. Näin saadaan paremmat mahdollisuudet myös heille saada yhteiskunnan palvelut käyttöönsä.